Sekametelisoppa

Sellaiselta tuntuu tämän kirjoittelun ainekset, niin monenlaista ommellusta mukaan mahtuu.

 Koittakee olla kärsivällisiä!

Ehkä minut oli tarkoitettu asumaan tänne.

Viimetinkahankkija keskelle tyhjää mustaa aukkoa mitä vaatekauppohin tulee. Ja aikamoneen muuhunkin kauppaan.

 Että jos juhlia edeltävänä iltana vilkaisee kaappiin, ja löytää ei oota, on entisen aamuisen kaupparyntäyksen sijaan tartuttava saksiin ja siihen kangaspinoon mikä

 vuosien myötä on mukaan tarttunut.

 Hyvin se menee näinkin. Jotenkin rauhoittavampaakin, ehkä. Lauantain juhliin puettiin siis pienimmäisiä

 perjantai-illan ommelluksilla.

Plinsessalle vanhaa Tampellaa. Metsovaaran suunnitelema kaunis kuosi on odotellut arvoistansa tilaisuutta..

Kahden poikasen venähtäneet nilkat (nyt ei sitten puhuta urheiluvammoista) peitettiin pöksyillä,

 joilla varmaan peitotaan tämän kevään juhlakausi.

 Kaava OttoBrestä.

Suonette anteeksi ryppyisen ulkoasun,

näillä on jo juhlittu kertaalleen..

Seuraavat ommellukset ovat joko tilattuja tai lahjaksi:

Pienelle tyllerölle mekkonen.. Toivottavasti vielä mahtuu ylle.

Pipoillakin on vielä kysyntää. Traktoreita onkin tullut tehtyä useita tällä mallilla. Lienenkö yhtään täällä esitellyt.

Ikikauppis.

Ja se kolmas laukku.

Vieläkin riittää, tätä kangastaa nimittäin. Jotenkin jo alkaa tuntumaan ihan kivalta etten niitä kaikkia neljää verhoa saanutkaan hyppysiini :)

Mukavaa, että vielä jokunen jaksaa pysyä mukana lueskelemassa blogia. Oma innostus on ajoittain hakusassa tämän suhteen,

sillä taitoa valokuvaamiseen ja  blogin ulkoasun luomiseen on liian vähän. Aikakin kortilla.

Tuumaillaan, joskohan olisi aika haudata tämä palsta.

Ulkona luonto jo vihertää. Valoa on vieläkin ilmassa, vaikka kello jo paljon.

Toivoa. Uusia alkuja.

Ihana kevät!

Iltapuhteita

Ompeluhuoneessa on surissut,

 vaikka blogiin asti monikaan tuotos ei ole ehtinyt.

 Viimeviikolla viihdyin yhden illan paikallisissa myyjäisissä ompelusteni kera. Kävijöitä riitti ja kauppaakin tehtiin.

 Mukavaa oli!

Myyntipöydältä löytyi vino pino pipoja, lippiksiä, ikikauppakasseja.. muutama takkikin muun muassa.

Kamera unohtui kotiin, mutta jotain sentään kuvattavaksikin päätyi.

Takkitehtailu taitaa jatkua edelleen.. Mukavasti hyllyt alkavat kyllä jo vajenemaan kankaista.

 Nyt riittää, äiti!

Lippiksiä ompelin viimevuotisella kaavalla. Näistä tykättiin.

Kuvaustilanteessa riemua riitti!

Niistä verhoista edelleen.. Tämä on toinen kassi niistä.

Tällä kertaa vetskarilla ja sisätaskuilla lisättynä.

 Päätyi siskon kainaloon. Kolmas laukku tästä kankaasta odottaa yhä pöydällä.

Näyttää välillä rönsyilevän käsistä tämä harrastus.

Listalla monta ommellusta odottamassa. Tuhat ideaa ilmassa.

 Aika vain rajallinen.

Unestaankaan ei uskalla liikaa ottaa.

Takkiloita

Takkitehtailurintamalla jatketaan omenaisissa tunnelmissa.

Malli on samansorttinen muokkaus kuin edellinenkin,

 joskin mittaa takilla hiukan runsaammin.

Kangas hyllyn kätköistä, piti tulemani myyntitakki ensi viikon myyjäispöytään, mutta taitaapi jäädä omaan käyttöön.

Kuopuksen ensimmäinen kevättakkiversio on todellinen kierrätystakki. Kirppikseltä muinoin bongatut paapan mahottomankokoset sammarit riittivät takkiin ja vielä jäi reilusti kangasta tuleviin lätsäprojekteihin, johonka pöksyt olivat alunperin ajateltu. Vuorikangas ja vetskari myös ammoisia kirppishamstrauksia.

Hieman palautetta on tullut epäsuomalaisesta värityksestä näin kiekkokotikisojen kynnyksellä :)

Aurinko pilkistelee niin pihalla kuin mielenmaisemissa.

 Aurinkoa sinullekin!

Pala pääsiäistä

Pääsiäinen.

 Rauhoittumista. Lepoa. Yhdessäoloa. Levollisuutta. Tunnelmia.

Arkea sen kaiken sisällä.

Kotia on koristeltu pienin paloin pääsiäistä varten.

 Ompelurintamalla lähinnä keskeneräistä. Aikomisia. Ideoimista. Ensiviikolla otetaan aikaa niihin.

Rauhallista, lämpöistä pääsiäisenaikaa jokaiselle!

Jottain ommoo

Viikonlopuksi tahtoi hän jotain uutta myös itselleen.

 Kaupat niin kaukana, joten vinttikamarin kangasvarastot pöllysivät kun perjantai-illankähmässä pengoin inspiraatioainesta.

 Näillä mentiin viikonlopun yli.

Raitatrikoo orneuleelta. Kimppatilauksena tilattu, uhrasin pätkän tähän vaikka trikoopussilakanoita ajattelin. No, jäi niihinkin :)

Hihat tässä juuri kyynärpään alle. Kaava oma.

Mummolan vintiltä kaivettu,

 paljon pidetty ja hiukan vanhantuoksuinen mummomekko?

Ei kuitenkaan. Ommeltu, jahkailtu, 

 ja viimein rohkaistuttu pukemaan ihan ihimisten ilimoillekin.

Mustat leggarit, sopivat saappaat ja asennetta. Tästä tuli aikas ihana, ainakin munsta. Ja sehän riittää!

Kaava Paola Suhosen käsialaa,

löytyy tämän vuoden Suuri Käsityökerho-lehdestä

(numeroa en nyt muista).

Kangas kirppislöytö. Vuorikangas äidiltä saaduista kankaista.

Täyttä arkea tiedossa tällä viikolla!

Mukavata!

Takista toiseen

Se verho, muistattehan. Tai ne kaksi.

Tässäpä osa niistä. Tyllerölle piti tekemäni. Kesäksi, syyskesäksi kai väriensä puolesta sopinee. Malli kuitenkin liian pitkä meidän tytölle, mutta en raaskinut lyhennellä. Kangasta on vielä sen toisen verhon verran jäljellä, joten taidan ommella omalleni vielä yhden.

 Tämä lähtee etsimään kotiaan jostain muualta.

Kaava SK 9/2010.

Päälikangas kirppisverhoa, vuori uutta vuorikangasta,

napit kirpulta, silkkinauha samaten.

Pala uutta pitsiä seassa.

Viikko kaartaa loppuaan kohti. Eiköhän se ole aika ottaa arjesta taas kiinni näiden ommellusten jälkeen,

ja aloittaa tämän viikon siivousurakkaa. 

 Mukavaa loppuviikkoa toivotellen, Anna.