Sellaiselta tuntuu tämän kirjoittelun ainekset, niin monenlaista ommellusta mukaan mahtuu.
Koittakee olla kärsivällisiä!
Ehkä minut oli tarkoitettu asumaan tänne.
Viimetinkahankkija keskelle tyhjää mustaa aukkoa mitä vaatekauppohin tulee. Ja aikamoneen muuhunkin kauppaan.
Että jos juhlia edeltävänä iltana vilkaisee kaappiin, ja löytää ei oota, on entisen aamuisen kaupparyntäyksen sijaan tartuttava saksiin ja siihen kangaspinoon mikä
vuosien myötä on mukaan tarttunut.
Hyvin se menee näinkin. Jotenkin rauhoittavampaakin, ehkä. Lauantain juhliin puettiin siis pienimmäisiä
perjantai-illan ommelluksilla.
Plinsessalle vanhaa Tampellaa. Metsovaaran suunnitelema kaunis kuosi on odotellut arvoistansa tilaisuutta..
Kahden poikasen venähtäneet nilkat (nyt ei sitten puhuta urheiluvammoista) peitettiin pöksyillä,
joilla varmaan peitotaan tämän kevään juhlakausi.
Kaava OttoBrestä.
Suonette anteeksi ryppyisen ulkoasun,
näillä on jo juhlittu kertaalleen..
Seuraavat ommellukset ovat joko tilattuja tai lahjaksi:
Pienelle tyllerölle mekkonen.. Toivottavasti vielä mahtuu ylle.
Pipoillakin on vielä kysyntää. Traktoreita onkin tullut tehtyä useita tällä mallilla. Lienenkö yhtään täällä esitellyt.
Ikikauppis.
Ja se kolmas laukku.
Vieläkin riittää, tätä kangastaa nimittäin. Jotenkin jo alkaa tuntumaan ihan kivalta etten niitä kaikkia neljää verhoa saanutkaan hyppysiini :)
Mukavaa, että vielä jokunen jaksaa pysyä mukana lueskelemassa blogia. Oma innostus on ajoittain hakusassa tämän suhteen,
sillä taitoa valokuvaamiseen ja blogin ulkoasun luomiseen on liian vähän. Aikakin kortilla.
Tuumaillaan, joskohan olisi aika haudata tämä palsta.
Ulkona luonto jo vihertää. Valoa on vieläkin ilmassa, vaikka kello jo paljon.
Toivoa. Uusia alkuja.
Ihana kevät!
