Joululahjaksi, ja kyllä -kerhotädeille.
Halusin tehdä jotain itse, nopsasti,
sillä perinteinen kynttilä-konvehtirasia-ajatus tuntui hieman hankalalta.
Aikaa liian vähän, ideoita nolla, joten meidänkin kerhotädit saavat näitä.
Luulen kuitenkin (lue:toivon hartaasti!!),
että muut meidän ryhmästä muistavat muilla tavoilla.
Pussukoita tehdessäni mietin molempia "tätejä", mikä sopisi..
Aamulla annoin lasten valita.
Yksiin menivät sekä minun että poikien valinnat!
Onneksi pieni kauneusvirhe ensimmäisessä pussissa
antoi aihetta tehdä uuden tilalle,
minä saan oman sydänpussukan!
Niin, ja yksi ylimääräinen syntyi ihan muuten vaan.
Milloinkahan sitä osaisi lopettaa siihen mitä on aikonut,
eikä antaisi aina innostuksen viedä..
Jospa laitetaan ne konvehdit sitten pussukkaan :)
Anna, tosi ihana löytö nää sun blogisivut! :) Marjaana ohimennen jotain kerto näistä, vesku jopa näyttikin, mutta ajan kans tulin nyt ite kattomaan. Voi että on mukava kattoa täältä sun luomuksia, ja ennenkaikkea kun piät tätä blogia. Kiva, että oot löytäny lisää asioita mistä tykkäät ja mitä teet mielellään. Mistä kummasta löydät nuo kaikki mielenkiintoset, ihanat kankaat? ps. on kiva myös lukea teijän perheen elämästä täältä, etes hippusen, erityisesti kummitytöstä. Rauhallista joulua sinne ja nauttikaa! Tervetuloa Kinnulaankin!
VastaaPoistaOi miten kauniit pussukkaat, miedän kerhotäditkin saivat samat lahjat ja tyytväisiä olivat. Niitä suklarasioita tulis muuten aivan liika jos jokainen lapsivanhepi niitä tois...
VastaaPoistaKivoja pussukoita! :)
VastaaPoistaIhania! Kummityttö kiittää kauniista laukusta!! :)Kantaa sitä melkein kokoajan mukanaan. :) Erittäin mieluinen siis.
VastaaPoista