Ajattelen olevani "suorien linjonen" ihminen. Selkeää ja suoraa. Perusvärejä, oikeaa punaista ja keltaista,
ennemmin retroa kuin romantiikkaa.
Tyttärelleni ompelen selkeitä perusmekkoja, rimpsuitta ja röyhelöittä. Silti löydän yhä uudelleen itseni ihastelemasta Mekkotehdas-blogin kauniita ja herkkiä mekkoja ja tunnelmia. Sisäinen prinsessaniko siellä huokailee?
Kangashyllyni kätköistä löysin palasen, johon edes vähän saisin vangittua tätä tunnelmaa. Pikkiriikkisen. Tyttärelleni.
Ulkona huiman hieno talvisää.
Prinsessaunelmista jalat tukevasti umpihankeen ja katraan kanssa kohti mäenlaskua ja makkaranpaistoa.
Arkiunelmatkin kantavat.
Jokaisessa meissä asuu pieni prinsessa ;)!
VastaaPoistaKiva mekko ja kaunis kuosi:)!
Meillä tytöt jo isompia, kovasti toivon, että tulokas olis tyttö, että saisin taas ommella mekkoja.Pienistä kankaanpaloista ihan pieniä mekkoja...