Mukavaa laihduttamista

Muutama päivä sitten Paapii:n blogissa heitettiin haastetta kangasvarastojen laihduttamisesta.

Tähän haasteeseen on mukava tarttua,

 pyöriihän ompeluhuoneessani useampikin kangaspala

(lue täysi varastohyllyllinen ynnä isohko kaappi.. ),

mistä olen aikonut JOSKUS tehdä JOTAIN.

Nyt on aika aloittaa joskus.

 Tämä laihduttaminen on mukavaa.

 Tuloksiakin voi syntyä nopeampaa. Vaikka jojoilun vaara tässäkin :)

Järjestellessäni huonetta löysin tämän:

Lindexin paita/tunika muutaman vuoden takaa.

Tässä olleet napit eivät pysyneet kiinni.

Olen ne joskus irrottanut, aikonut vaihtaa mutta tekemättä on jäänyt.

Hyllystä kirppikseltä hamstrattu juuri sopivan pitä vetoketju, kaksi saumaa ompelukoneella..

 Ja tästä tuli ihana. Tykkään!

Varsinainen kangaslaihdutusaloitus on sitten tämä.

 Pitkään hautunut paksuhko collegekangaspala, nuorimmaisen kummitädin tuoma virkattu liinanen:

Menee odottelemaan pienimmän kasvua ellei joku siitä innostu sitä ennen.

 Sovittelimme 2,5-vuotiaalle pojannassikalle, hyvän mallinen hänen kokoiselleen.

VIIMEISENÄ:

Projekti tämäkin, vaikka kangasvarsto ei tässä nyt kovasti tyhjentynytkään.

 Monta murhetta/mietettä omasta päästä kylläkin. Siksi siis hyvä ommellus.

Kahden pojannaperon aamuriidan aihe, molemmat kun olisivat aarrelaukukseen halunneet.

Onneksi äidin käsilaukuista löytyi pienemmälle muuta sopivaa.



Eilen

Sain hetken omaa aikaa ompeluhuoneessa.

Sain myös seuraa välillä. Huomasin että isommathan ovat jo niin isoja että voivat touhuta mukana, vaikka keskitynkin ompeluuksiin.

Äidin napit, nauhat, lankarullat, jopa nuppineulat ovat aarteita myös heille!

Isäkin osallistui, hoiti pieniä, antoi aikaa harrastaa.

 Mukavaa!

Näistä osa oli leikattu jo aikaa sitten, nyt vain "kokosin".

Peruspaidat Metsolan kankaista.

Kaavapohja molemmissa sama, jo omaksi muokkaantunut.

Halusin yksinkertaista, mutta reipasta.

Minä tykkään, pojat kaipasivat kuvia..

Soviteltiin paitoja, perheen isoin mies katseli ja tuumasi, hänellekin, kiitos!

 Löytyi metri kirppisjoustista, ihanan väristä, siitä siis.

Halusi ehdottomasti resorit, eikä sitten mitään pliisua, aika ärhäkkä tuli :)

Kaavana sama rakas paita jota aiemminkin käytetty. Sellainen Slim-mallinen.

Kuvaajana 4-vuotias ahkera kameramies.

Tämä tehty jo välipäivinä esikoiselle. Kangas Ikasyr. Kaava sama kuin edellä.

Ylläri 4-vuotiaalle. Oli niin harmissaan kun isoveljen paitavaje näytti saavan enemmän täydennystä.

 Meni heti aamusta käyttöön, isoveljen harmistuneena huudellessa että miks ei mulle..

Siinäpä niitä.

 

 

Jotain

Joulu meni, uusi vuosi alkoi.

Joulupaketteihin pääsi jotain omatekemääkin.

Kuvata en muistanut montakaan, mutta ihana oli tehdä,

 ajatuksella, tekemisen ilosta.

Toivottavasti joku tykkäsikin!

 

Ostoksille, kirjastoon, kaikenlaiseen kuljetteluun.. näitä käärin useaan pakettiin,

tässä muutama..

Tämä muokkautuu laukuksikin..

 

Toinen enemmän sitä kauppakassimallia, mutta tässäkin pieni juju:

..säädettävä olkahihna..

Sitten aivan eri maailmoihin..





Jotenkin mieli on jo muissa tunnelmissa.
 Annetaan niiden jouluompelusten ilahduttaa blogin sijasta uusissa kodeissaan!
 Jospa huomenna saisin aikaiseksi jotain tälle vuodelle ompelun saralla!
 Poikien paitoja on jo valmiiksi leikattuna, niille on aina tarvetta!
Housujakin olisi mukava surautella, niitä housunpolvia kun tahtoo meillä kulua..
Palaamme siis pian!

Yllätys, yllätys!

Joululahjaksi, ja kyllä -kerhotädeille.

 Halusin tehdä jotain itse, nopsasti,

sillä perinteinen kynttilä-konvehtirasia-ajatus tuntui hieman hankalalta.

Aikaa liian vähän, ideoita nolla, joten meidänkin kerhotädit saavat näitä.

 Luulen kuitenkin (lue:toivon hartaasti!!),

että muut meidän ryhmästä muistavat muilla tavoilla. 

Pussukoita tehdessäni mietin molempia "tätejä", mikä sopisi..

Aamulla annoin lasten valita.

 Yksiin menivät sekä minun että poikien valinnat!

Onneksi pieni kauneusvirhe ensimmäisessä pussissa

antoi aihetta tehdä uuden tilalle,

minä saan oman sydänpussukan!

Niin, ja yksi ylimääräinen syntyi ihan muuten vaan.

 Milloinkahan sitä osaisi lopettaa siihen mitä on aikonut,

eikä antaisi aina innostuksen viedä..

Jospa laitetaan ne konvehdit sitten pussukkaan :)



Joulutervehdys

Sain ihanan joulutervehdyksen Sanilta. Kiitos!

 Ohessa oli muutama kysymys, joten vastailenpa niihin:

1. joululaulu sinun makuun ja lyhyesti miksi juuri se?

Joululauluissa kuten joulussa yleensäkin olen "perinneihminen".

Vanhat laulut, tuttu joulun henki, niistä pidän.

2. mukavin joulu puuha ja mikä tässä viehättää.

Kukka -ja joulumuistamiskierros aattona tai aatonaattona koko perheen kanssa.

 Tässä yhdistyy lasten riemu, yhteinen joulupuuha, antamisen ilo sekä lämmin hetki tutun tädin/kummin/ystävän kanssa.

Tämäkin perinteenä jo omasta lapsuudesta, silloin vain meillä oli tapana viedä laulutervehdys.

3. Mikä on se juttu > tunnelma/ tyyli / menu

Minulle joulu syntyy myös tekemisestä.

Jauhojen ja mausteiden tuoksusta, askartelusta, ompelusta, puuhailemisesta yhdessä ja yksin.

Tunnelmoin mielellään, tyylittelisinkin, mutta neljän pienen kotiäitinä perhe laittaa asioille raamit:

se tehdään mitä ehditään, jaksetaan, mikä tuntuu hyvältä.

 Siispä tänä jouluna pyrin hiljentämään tahtia, nauttimaan yhteisestä joulunajasta, nauttimaan lasten ja koko perheen touhuista.

Sammutan valoja,

annan sormenjäljille ikkunoissa rauhan,

 jätän sotkuja laatikonperille, niitä ehtii selvittämään joskus toiste,

 sytytän kynttilöitä,

 rauhoitun.

Toivon myös että tänäkin jouluna pääsemme koko perheellä kirkkoon, pysähtymään joulun sanoman äärelle.

4. onko sinulla tänä vuonna lahjatoivetta, jos on niin mikä?

Jokin kirja, pala suklaata.. ja aikaa lukea se kirja!

Toiveena oli että jakaisin korttia eteenpäin.

On niin paljon ihania blogeja joiden parissa olen viettänyt mukavia tuokioita.

 Jokaiselle niistä voisin kortin laittaa.

Toivotankin rauhallista, lämpöistä joulunaikaa kaikille!

Hörhellys

Jo viikkoja on kummitellut mielessä, ihanaiset leggarit,

 neulotut,

 suloiset,

 hörhelöiset,

liian hankalat tehdä itse, siis minun.

Nähty Mekkotehdas-blogissa.

Eräs ilta, hieman omaa aikaa,

 halu tehdä jotain höpsömpää, söpöstelyä.

Pala punaista kangasta,

vanhat kalsarit kaavana,

 punaiset langat saumurissa.

Jospa lasku olisi hieman pehmoisempi, pienin kun harjoittelee kävelemistä ahkerasti.

Konttaa vain silloin kun voimat ovat vähissä, tai on tosi kiire.

 Nousee, ottaa askeleita, lähes juoksee, kaatuu, nousee, kaatuu..

Sinnikäs.

Jotain jouluista

Viikonloppuna saamme juhlia uutta ylioppilasta.

Mukavaa!

Pienimmäinen tarvitsi juhlamekkoa, perjantai-illan ommellustuokion päätteeksi saanen sen esitellä.

Halusin selkeää, rauhallista, jouluista.

Kangas perintöpellavaa, kiitos sisko siellä kaukana!

Napeillakin on tarina.

 Kaavaa ei tällä kertaa ollut, leikkelin vapaalla kädellä ja työstin lisää tehdessä.

Innoitusta hain blogista nimeltä MADE.

Nyt pakkaamaan, päästään aamusella ajelemaan kohti mummolaa!