Syksyä

Tänään on tuntunut syksyltä. Pihasaunassa oli jo hämärää.

 Ensi kerralla otamme lyhdyn mukaan.

Sateessa ja tuulessa tuntuu syksyn viileys.

Ompelurintamalla on ollut pitkään hiljaista. Marjastus ja mehustus ovat vieneet nyt aikaa. Samoin remontointi.

Eilen kannoimme poikasten nukkuukset vielä hiukan maalilta tuoksuvaan huoneeseen. Innokkaasti ovat tänään "sisustaneet" pienet miehet huonettaan.

Iltasella hiiviskelin ompeluhuoneeseenkin.

Olen luvannut muokata juhlamekon tuttavaperheen äidille.

Huomenna vielä tarkistellaan helmanmittaa, sittenpä muokkaukset ovatkin tehty.

 Hieman hirvitti tällaista itseoppinutta harrastelijaa alkaa muokkaamaan ammattilaisen tekemää mekkoa.

 Uskalsin kuitenkin.

Itseäni ilostuttamaan ompelin ison pussukan syysväreissä.

Ajatukset vaeltelivat jo huomisessa.

 Meidän perheen ensimmäinen eskarilainen

 aloittaa opintiensä huomenna.

 Äitiä jännittää.

Vasta pieni nyytti sylissä, nyt jo iso poika, reipas, osaava. Elämän oppihetkiä antanut olemassaolollaan, opettanut meitä vanhemmiksi. 

 Niin iso. Niin pieni.

Niin rakas.